Moottorivaihtoehtoja oli useita muutaman tuhannen euron vähemmpän tunnetuista merkeistä moninkertaisesti näihin suhteessa maksaviin tunnettuihin merkkeihin kuten Yanmar. Yanmar on ollut edullinen ja hyvänä pidetty merkki, mutta hinta on karannut kalleimpaan luokkaan.
Moottorin vaihdossa työn osuus on usein noin puolet uuden moottorin ja merivaihteen kokonaishinnasta. Tässäkin on paljon hajontaa riippuen siitä keneltä tarjouksen pyytää ja millainen työ lopulta uuden moottorin sovittaminen vanhan tilalle on. Yleensä uusi moottori ei mene heittämällä vanhan tilalle eikä varsinkaan, jos merkki tai malli muuttuu. Tällöin uudelle moottorille pitää rakentaa uusi peti ja se vie noin viikon kaikkinensa.
Päädyin lopulta Volvo Penta D1-20 moottoriin ja pitämään nykyisen akselivedon. Volvossa minua viehätti sen digitaaliset ominaisuudet vikaraportointiin iPad appin kautta suoraan sähköpostilla lähimmälle korjaamolle. Mahdollisuus laajennettuun 5 vuoden takuuseen, 115 Ah laturi, öljyntyhjennyspumppu ja jäähdytysnesteen ulosotto esim. lämminvesiboilerille ja lämpöpuhaltimelle. Moottori siis liikuttaa venettä, lämmittää käyttöveden, tuottaa kahden kiukaan edestä lämmintä ilmaa sisälle sekä 1500 W sähköä. Kaikki otetaan irti ja hyödynnetään 1,25 L tuntikulutuksesta (2000 rpm = 9 km/h, eli 5 solmua vanhassa rahassa), jos ei kuljeta purjeilla.
Volvo Penta Easy Connect iPad App toimii samalla niin moottorin valvontasovelluksena kuin lokikirjana, johon kaikki matkat voi halutessaan automaattisesti tallettaa. Easy Connect kytkeytyy moottorin EVC-väylään ja välittää moottorin tietoja Bluetoothilla Easy Connect appille sekä NMEA-väylään muille laitteille, kuten plotterille. Näissä ominaisuuksissa Volvo Penta on huomattavasti pidemmällä muita valmistajia mitä tulee pieniin Diesel-moottoreihin (0,8 L, 3 syl. 20 hp D1-20).
Halusin lämpimän makean paineveden veneeseen niin vessaan kuin pentteriin ja kannelle. Tätä varten hankin 25 L lämminvesiboilerin, joka ottaa moottorin hukkalämmön talteen jäähdytysnesteestä ennen lämmönvaihdinta. Laiturin maasähkössä ollessa boilerissa on lisäksi 700 W sähkövastus, joka pitää veden lämpimänä. Boileri on lisäksi varustettu termostaatilla, joka pitää putkistossa olevan lämpimän veden turvallisessa 55 asteessa, kuten kotitalouksissa on. Tämä auttaa myös säästämään lämmintä vettä boilerissa.
Asensin 10 kW lisälämmittimen, joka ottaa moottorin jäähdytysnesteestä lämmön. Erittäin tehokas ja nopea lämmitin, joka pitää sisätilat lämpimänä ja kuivana moottorin käydessä. Veneessä on alkuperäinen Wallaksen 3000 W valopetroolilämmitin termostaatilla, joka riittää pitämään sisätilat lämpimänä ja kuivana keväästä syksyyn.
Keulapotkuriksi valitsin Vetuksen 55 Joystickillä. Keulapotkurin kanssa tekee helposti sellaisen virheen, että valitsee pienimmän mahdollisen kyseiselle veneelle. Kannattaa ottaa astetta isompi, sillä kun keulapotkurista loppuu teho juuri silloin kun sitä tarvitsee, niin on aivan sama oliko keulapotkuria vai ei. Joystick ohjaimena helpottaa keulapotkurin käyttöä, koska ei tarvitse katsoa ohjainta varmistaakseen että käyttää sitä oikeaan suuntaan. Laturin pitää olla tehokas, että jo pienillä moottorin kierroksilla se riittää takaamaan riittävän tehon saannin keulapotkurille.
Pohja kunnostettiin samassa yhteydessä. Kun vanhat maalit, myrkyt ja primerit oli kaavittu pois pääsi pohjan lasikuitu kuivamaan ja samassa yhteydessä korjattiin muutama pieni vaurio.
Kahden 50 W aurinkokennon lisäksi asennettiin 500 W tuuligeneraattori hybridilaturilla. Samalla tuli empiiristä ymmärrystä miksi tuuligeneraattoreja näkee niin vähän veneissä. Tuuligeneraattori ei ole pelkästään äänekäs välillä äänen nopeuden ylittävien potkurin lapojen takia vaan myös värinän, joka siirtyy tuuligeneraattorin maston kautta koko veneeseen. Jatkossa pitää pohtia aurinkokennojen lisäämistä ja tuuligeneraattorista luopumista. Uudet MPPT-lataussäätimet ovat mullistaneet aurinkokennojen tehon, kun taas tuuligeneraattorin tekniikka polkee paikoillaan.
Navikointi uudistettiin samassa yhteydessä Simrad RS-35 AIS DSC meri-VHF-radiolla, Raymarine poltterilla, Doppler-tutkalla ja autopilotilla sekä Garmin lokilla ja langattomalla tuulimittarilla.
VHF-radio on liitetty NMEA2000-väylään, josta sen AIS vastaanotin siirtää muiden aluksien lähettämän AIS-tiedon plotterille, eli Raymarinen MFD-näytölle. Näin muu liikenne näkyy kartassa ja tutkan näytöllä auttaen ottamaan huomioon esim. isommat laivat, jotka eivät väistä pienempiään. VHF-radion DSC-toiminto auttaa hätäkutsun lähettämisessä, jolloin yhdestä napista painettaessa lähtee kaikille kuuluvuusalueella oleville aluksille ja merivartiostoon automaattinen hätäsanoma sisältäen kaiken oleellisen tiedon avun toimittamiseksi. Ja tietysti VHF-radiolla voi olla yhteydessä muihin aluksiin, mutta tämä on käynyt nykymaailmassa yhtä harvinaiseksi kuin faksien lähettäminen. GSM rulaa rannikolla.
Tänä päivänä plotterit ovat Multi Functional Display:tä, joka hoitaa keskitettynä ja integroituna laitteena tietojen esittämisen kipparille. Siinä yhdistyy niin kartat, autopilotti, tutka, loki, kaiku kuin Spotify, Netflix,... kaikki yhdessä kosketusnäytössä.
Tutka on osoittautunut varsin tärkeäksi apuvälineeksi. Jos huono sää pääsee yllättämään, niin harvalla on sumutorvea varoittamassa kohtaamisesta. Tutkasta näkyy niin merimerkit, manner kuin vastaan tuleva ja pois päin menevät alukset.
On aika vaikea kuvitella venettä ilman autopilottia. Varsinkin yksin liikkuessa on pakko välillä suorittaa eri tehtäviä, joiden aikana ohjaaminen siirtyy autopilotille. Satamasta lähtö ja satamaan tulon valmistelu, purjeiden nosto ja lasku, vessassa käynti, vaatteiden lisääminen/vaihto, ruuan valmistaminen,... Seuraavalla kaudella kun tähän yhdistetään pimeänäöllinen IP-kamera ja Raymarinen AR-tekniikka, niin sisätiloista voi katsella ulkomaailman tapahtumia navikointitiedoilla rikastettuna joko iPad Pron 12,9" näytöltä tai 40" valkokankaalta. Jos tapahtumiin on syytä puuttua kesken sisällä toimitettavan asian, niin sen voi hoitaa autopilotin kaukosäätimellä.
Yksi oleellisimmista tiedoista purjehtijalle on reaaliaikainen tuulitieto. Valitettavasti tähän liittyvä tekniikka tuntuu olevan käyttövarmuudelta kaikkein epäluotettavinta. Olipa kyseessä langallinen tai langaton yhteys maston kärkeen asennetusta tuulianturista näyttöön, niin kaikkien ratkaisut tuntuvat olevan enemmän ja vähemmän katkonaisia.
Siinä missä vanhan liiton purjehtijat kuuntelevat radiosta merisään ja kaivavat merikortit, harpit, astelevyt, kynät ja terottimet esiin, niin tämän päivän tekniikalla reissujen suunnittelu käy helposti: 12,9" iPad Pro ja Navionicsin Boating Appilla, josta reitti synkronoituu automaattisesti plotterissa olevaan Navionicsin karttaan. Reaaliaikainen sää, ennusteet, sateelliittikuvat satamista, niiden yhteystiedot, palvelut, tankkauspaikat,... kaikki yhdessä ja samassa palvelussa alle 40 € vuodessa.
Asumismukavuus koki myös suuren muutoksen. Penteriin uusi Dometicin 49 L jääkaappi 4 L pakastinlokerolla sekä Dometicin kaasuliesi uunilla. Erillinen 10 L kannu juomavedelle vaihtui nanofiltteriin ja aktiivihiilisuodattimeen, josta ei pääse läpi muuta kuin vesimolekyylit. Laiturilta puutarhaletkusta otettava Helsingin Kaupungin vesijohtovesi maistuu jopa paremmalle veneen penterin hanasta kuin kotona.
Varavirraksi tuli erinäisten vaiheiden jälkeen Timcon 2000 W invertteriaggregaatti. Ensimmäinen ostos oli Torista käyttämätön Kiinalainen kaksitahtiaggregaatti, joka leikkasi kiinni alle viidessä minuutissa. Kaveri kunnosti sen ja laite päätyi kiertoon. Vaikka kyse on varavirrasta, niin sen pitää toimia luotettavasti kuin laskuvarjon joka nykäisyllä. Timcoon olen ollut erittäin tyytyväinen alun haasteista huolimatta. Varsinkin kun se maksaa alle neljäsosan Hondan vastaavasta.
Ja viimeiseksi mutta ei vähäisemmäksi North Saililta tilattiin uusi Genoa. Se on hieman pienempi kuin alkuperäinen Genoa I, joka oli peräti 47 neliötä. Uusi keulapurje on Genoa II ja III väliltä n. 140 %, eli noi 30 neliötä. Se on leikattu reivattavaksi, joten se soveltuu kovempaankin keliin kuin vanha silkkipaperiksi jo kulunut paikattu jättilakana.
Capt. Simma
Saneltu muttei oikoluettu.